Levitin siis pionimerta alle kolme kerrosta, joka oli mielestäni liian läpikuultava vapaan kasvun alueella. Vaikka ideanahan on, että sekin jää vähän näkyviin. En tiedä, joko tämä koristelutyyli sopii paremmin muunlaisille kynsille kuin omilleni, tahi olen aivopessyt itseni niin hyvin siihen, että lakkojen ei ole suotavaa kuultaa läpi, etten sitten osannut olla.
No jokatapauksessa, päädyin sitten lisäämään pionimeren päälle vielä pari kerrosta Essien no baggage pleasea, joka on edelleen raidottuva tapaus, mutta nähtävästi olen oppinut tulemaan toimeen Essien ohuemmankin siveltimen kanssa, sillä ihan niin kamala kokemus tämä ei ollut kuin edellisellä kerralla.
Tämän jälkeen oli glittereiden vuoro, aluksi laitoin vain OPIn Pirouette my whistleä, mutta kynnet jäivät omasta mielestäni liian vaisuiksi, joten kaivelin laatikosta kaveriksi vielä OPIn Minnie Stylen.
Sandwitchien henkeen päälle tietysti vielä kerros pionimerta (voi luoja mä vihaan näitä lumenen lakkojen nimiä) ja homma oli paketissa, pienistä epäonnen hetkistä ja alkuperäisen suunnitelman muuttumisesta tykkäsin näistä kynsistä yllättävän paljon ja aion on kokeilla jahka saan investoitua kunnollisiin jellyihin voikkaria uudestaan.
Tosin, epäonni ei päättynyt tähän. Huomasin nimittäin kun rupesin muokkaamaan kuvia, ettei siellä kovin julkaisukelpoisia kuvia ole. Ja tietysti olin kerennyt poistaa nämä jo kynsiltä. Huoh. Alla oleva kuva on siis paras laaduultaan näistä kuvista, voitte kuvitella miten huonoja muut ovat olleet.
Blogin postaustahti on hieman hiljentynyt ja jatkuukin todennäköisesti hieman hiljaisempana Sillä ensin syysflunssa kaatoi petiin useammaksi päiväksi (=paljon rästitehtäviä) sekä tähän samaan saumaan sattui vielä monta kurssin loppumista (=pakko saada rästit äkkiä tehtyä).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti