Rokkaavasti sekoitettua

No niin, nyt ollaan saatu kynnet sellaiseen kuntoon, että niitä kehtaa koristella ja kuvata blogiin. Tähän mennessä olen aika pitkälti huidellut yksivärisillä lakkauksilla. Onnettomat nysäthän ne ovat edelleen, mutta en aio antaa sen häiritä.

Tykkäsin näistä kynsistä tosi paljon, mikä sinällään on hopeansuosijalle ja symmetrian ystävälle ihme. Okei, eihän nää ihan mix and match-kynsistä mene, mutta aika lähelle. Halusin koristelutyylistä huolimatta pitää kynnet kohtalaisen simppeleinä.

Hommahan lähti siitä, että ostin itselleni Essien Licoricen ja kysynpähän vaan, että miksi en oo ostanu sitä aiemmin? Jos todella moni kanssaharrastaja sanoo, että se on paras musta ikinä, kannattaisi ehkä uskoa aiemmin. No kuitenkin, licorice päätyi peukaloihin, keskisormiin ja nimettömiin. Se olisi ollut tämän mittaisilla kynsillä peittävä jo yhdellä kerroksella, mutta vanhasta tottumuksesta laitoin kaksi.

Koristeluihin halusin päästä testaamaan Born Pretty Storelta tilaamaani niittihyrää, jossa oli kultaisia ja hopeisia erimuotoisia niittejä. Ensimmäinen tilaukseni kyseiseen puljuun oli kyllä hienoinen pettymys, olin lukenut noin kahden viikon toimitusajasta erinäisistä blogeista, omia niittejäni (tilasin siis useamman hyrrän) sain odottaa yli kuukauden, kun kuukausi oli kulunut otin yhteyttä asiakaspalveluun, josta neuvottiin vain odottamaan vielä. No kyllähän ne sieltä sitten loppujen lopuksi tuli.

Peukaloihin pääsi pari neliöniittiä, keskisormet saivat koristuksekseen pienistä pyöreistä niiteistä tehdyt ristit ja nimettömiin ihan vain tähtiniitit. Livenä tää mavalan quick minute finishin aiheuttama ongelma ei näkynyt ihan niin pahasti, kuin näissä kuvissa, mutta kohtuullisen ärsyttävää se silti on. Nimittäin nuo pienet ilmakuplat niittien ympärillä. En ainakaan muista Essencen nimihirviö-pikakuivattajalla saaneeni tälläisiä aikaiseksi.

Etusormiin ja pikkurilleihin laitoin vain kaksi kerrosta China Glazen passionia, ensin suunnitelin leimaavani niihin erinäisiä kasarirock-henkisiä kuvioita, mutta arvelin sitten, että se olisi tehnyt kynsistä liian levottomat.

Mavalan pikakuivattaja on ihan kelpo tavaraa sekä helposti saatavillakin, mutta koska tykkään kuitenkin käyttää niittejä koristeluissa (eritoten nyt kun on vaihtoehtoja, mistä valita) niin nuo kuplat kyllä rasittaa aikalailla. Tässä olenkin nyt sitten arponut, että otanko testiin Sechen vai Imn OTD, kommentteja ja suosituksia otetaan vastaan.

Taistelu paremmista kynsistä osa 2

No, ei päästy ihan viikkoonkaan tuossa hoitorutiinissa, sillä peukalon kynnet alkoivat liuskottumaan ja tulin tulokseen, että ehkä suurempi määrä lakkakerroksia suojaa kynttä enemmän. Rasvailu-rutiinit ovat pysyneet ennallaan. Suurta muutosta en ole vielä huomannut, mutta nimetön oli kuitenkin vähän vaille viikon aikana kasvanut sen verran, että kynnet sai lähes samanmittaisiksi. Armottomat töpöthän ne on, mutta piakkoin pääsemme takaisin lakkauskuvien pariin.

Tässä tilannekuvaa lauantailta, jolloin siis luovutin päivittäisen hoitorutiinin suhteen. Oleellisesti tilanne ei ole näinä muutamana päivänä muuttunut.

Lakkalaatikon sisältö: China Glaze

Monessa blogissa on esiintynyt omien kokoelmien esittelyjä ja ajattelin itsekkin liityä mukaan, tästäkin tulee postaussarja, mitään säännöllistä etenemistahtia en lupaa, vaan ennemminkin fiilis-pohjalta mennään.

Ensimmäiseen postaukseen valikoitui China Glaze, joka oli ensimmäinen kosketus salonkilakkoihin. Ja siitähän se alamäki sitten lähtikin, vanhoissa kokoelmissa on vielä aarteita, joille olisi tilaa minunkin lakkalaatikossa, mutta uudet kokoelmat ovat olleet enemmän ja vähemmän bleh.

Huom! Postauksen linkit avautuvat uuteen välilehteen.

Lorelei's Tiara, Some like it haute, I'm not a lion, Shooting stars

Vaikka Lorelei's tiara ei blogissa olekkaan esiintynyt, yhteen aikaan se oli luottolakan asemassa, sudin sitä aina kynsilleni kun mikään muu ei onnistunut. Omalla tavalla tunnearvoakin sillä on, sillä se oli pitkään himotuslistallani ja kun ensimmäinen palkkani tuli klikkailin sen onnesta soikeana ostoskoriin. Ja onhan se kaunotar.

Vierestä löytyy Some like it haute, joka tuli samaa matkaa Lorelein kanssa, tätäkään ei blogissa ole näkynyt, mutta käytössä on kyllä ollut, ei kuitenkaan niin suuressa tehokäytössä kuin Lorelei.

I'm not a lion oli yllättävä ostos tälläiselle, joka enimmäkseen suosii hopeaa. Kuten kuvastakin näkyy, se on kuitenkin ollut kovassa käytössä, sillä hopeisen kimalluksensa ansioista se on riittävän kylmäsävyinen ollakseen nätti kulta, käytössä se esiintyy tässä postauksessa.

Samaisessa postauksessa esiintyy myös Shooting stars, joka on kaunis hologlitter-lakka, jonka kotiutin silloin, kun tähän pieneen kotikaupunkiimme tuli China glazeja myyntiin. Näppärä lakka tuomaan 'sitä jotain'.

Admire, Awaken, Adore, Passion

Nämä kaikki kuuluvat Romantique-kokoelmaan ja ostin nämä lähinnä leimailuun.

Admire on kaunis metallinen vaaleanpunainen, joka on päätynyt kynsille useastikin yksinään, ainoa esimerkki blogissa on tämä liukuvärjäys. Ja onhan tätä tullut käytettyä myös siinä tarkoituksessa, mihin tämän ostin eli leimauksessa.

Awaken on tummanharmaa/musta metalliväri, joka on todella ärsyttävä poistaa kynsinauhoilta, kuten useimmat tummat lakat, koko kynnellä se näkyi hetki sitten julkaistussa postauksessa, jossa innostuin teippailusta. Leimattuna se näkyy I'm not a lionin yhteyteen linkitetyssä postauksessa.

Adore oli jonkun sortin heräteostos silloin, kun China glazet rantautuivat tänne kotikylään ja olenkin sitä yrittänyt käyttää yksinään kynsillä, sekä leimata muiden lakkojen päälle, mikään näistä viritelmistä ei tosin blogiin asti ole päätynyt. Haluan kuitenkin antaa sille vielä mahdollisuuden eräässä visiossani ennen kiertoon laittoa.

Passion on ihan viimeisin lisäys kokoelmaan, se tuli täyttämään kultaisen leimauslakan mentävän aukon laatikossa ja pääsikin melko pian tositoimiin tässä postauksessa, liukuvärjäyksessä se on näkynyt Admiren yhteydessä olevassa postauksessa ja yksinään kynnellä se löytyy täältä.

Rendezvous with you, Charmed I'm sure, Gamer Glam, Electra Magenta

Rendezvousin ilmestymistä lakkalaatikkooni syytän itsekurittomuuteni lisäksi Sissiä, joka laittoi ensin swatchit bloginsa fb-sivuille, silloin se alkoi jo kutitella. Ja sitten iski tiskiin postauksen, jossa se oli niin upeasti koristeltu, että kamelin selkä katkesi ja ebay kutsui. Kynsilläkin tämä on käväissyt, mutta koska en silloin keksinyt sille koristeluja, niin blogiin asti ei ole päätynyt.

Charmed I'm sure kotiutui samaan aikaan Rendezvousin kanssa lievittämään syyslakka tuskaani, todella tumma violetti, jossain valossa lähinnä violettiin taittava musta, upea syyslakka kuitenkin. Tämä lakka päätyi pientä ostoskrapulaa herättäneen Puren alle täällä.

Gamer glam on aika sinisävyinen violetti holo Tronica kokoelmasta, joita myytiin esim. adeninalla suhteellisen halvalla tuossa syksyllä, itse olen kuitenkin tämän kotiuttanut kanssalakkaajan kirppislaatikosta itselleni. Nämä lakat toimivat niin koko kynnellä kuin leimauksessakin, todisteet löytyvät tästä postauksesta.

Electra Magenta kuuluu samaan kokoelmaan ja tämäkin on kotiutunut kanssalakkaajan kirppislaatikosta minun hellään huomaani, tällä toteuttelin viimeisinä aurinkoisina päivinä simppelit tuijottelukynnet.

Cranberry splash, Sweet hook

Tässä kuvassa näkyykin melkoiset vastakohdat.

Cranberry Splashin sain synttärilahjaksi, itse en olisi tätä varmaan koskaan kotiuttanut sillä se on punainen, väri joka on todellakin kaukana mukavuusalueeltani. Kuitenkin seikkailu epämukavuusalueella osoitti, että joskus sinnekin kannattaa hivuttautua, eikä punainen niin kamalalta näytäkkään.

Sweet hook taasen on niin mukavuusalueellani kuin lakka vain olla ja voi, se on mieheni sanoja lainatakseni "ei minkään värinen pastelli", josta ei osaa oikein sanoa onko se vaaleanpunainen vai vaaleanvioletti, tämä kuva vääristää sen hieman liian vaaleanpunaiseksi. Syyslakka-himotuksien takia se kuitenkin odottelee vielä vuoroaan.

Taistelu paremmista kynsistä

Niinhän siinä sitten kävi, että lakkoja poistaessa töpeksin ja paikattu kynsi repeytyi irti - kipeästi. Eikä siinä sitten auttanut muu kuin nyrhiä muutkin lyhyeksi, vaikka tokihan nimetön on edelleen muita lyhyempi. Ja koska se katkesi kynsipedin puolelta, en kehdannut pariin ensimmäiseen päivään tehdä muuta kuin öljytä ja rasvailla sitä.

Siitä se ajatus sitten lähtikin. Jo ennen tätä tapahtumaa olin tyytymätön kynsien kuntoon, liuskottumia tuli edelleen, orlyn nailtritionista huolimatta. Siispä julistan taistelun alkaneeksi. Tässä on lähtötilanne:

Yritin kyllä buffailla kynsiä, mutta aika värjäytyneeltähän nuo siltikin näyttää. Nimetön on jo hitusen kasvanut pahimmasta, eikä ole enää kipeä. Liuskottumia kynsissä ei tällä hetkellä ole, sillä ne lähtivät kaikki lyhyeksi nyrhimisen yhteydessä.

Taistelussa mukana kulkee edellisessä hoitopostauksessa esitellyt Sally Hansenin kynsinauhaöljy, Laveran käsivoide sekä jahka kynnet hieman kasvaa niin Mavalan Scientifique.

Näiden lisäksi kävin ostamassa vähän jankimman käsirasvan, sillä aion joka yö tämän aktiivihoitokauden ajan nukkua hanskat kädessä. Tätä virkaa toimittaa Frantsilan Luontoäidin 11 yrtin käsivoide, joka nyt ei ihan jankkia ole, mutta riittävän lähelle kuitenkin. Paketissa luvataan sen kosteuttavan, suojaavan ja elvyttävän käsien ihoa, kahdesta viimeisestä en tiedä mutta hyvin se ainakin kosteuttaa. Kuten nimestä voikin päätellä, niin tuoksu on aika yrttinen, mutta ei kovinkaan voimakas, itse en havainnut tuoksua ennen kuin työnsin nenäni ihan käsiini kiinni. Lisäksi muhittelukomboon kuuluu kulttimainetta nauttiva Lushin Lemony Flutter.

Ihan puhtaasti kynsienhoitoon ostin sitten Trindin Nail Balsamin sekä Nail Repairin, ohjeessahan näitä neuvottaan käyttämään päivittäin kaksi viikkoa ja sen jälkeen kerran viikossa. Oma reseptini lienee ainakin viikko päivittäin, jos kärsivällisyys riittää, kaksi ja sitten aina lakkauksen vaihdon yhteydessä.

Pari päivää tätä rutiinia vasta menty, joten mitään ei ole vielä ehtinyt tapahtua. Aion kuitenkin raportoida blogiin ainakin aktiivihoitokauden päätyttyä sekä siitäkin eteenpäin säännöllisen epäsäännöllisesti.

Lakkauksia tuskin tulee nyt hetkeen esiteltyä, mutta ei tämä blogi kokonaan hiljene, sillä muutama postausidea on jo suunnitteilla.

Synkistelyä

Olen taas ollut ideavarkaissa, nimittäin kun näin Sissin nämä kynnet, tiesin että tuota ideaa haluan kokeilla itsekkin. Saapui nimittäin myös Sissin suosittelema "ralliteippi", joka muuten tosiaan on huomattavasti miellyttävämpää kuin koristeluteippi.

Alle lakkasin China Glazen Awakenin, joka sinällään oli huono valinta, kun on vasemman käden nimettömässä paikka, niin se oikein hyppäsi silmille. Edellä mainitusta syystä kuvat ovat tällä kertaa oikeasta kädestä. No päädyin kuitenkin pelastamaan tilanteen sillä, että sudin nimettömiin Golden Rosen Holiday 60, samalla lakalla on tehty myös teippaukset. Ihan näppärä lakka, kaksi kerrosta laitoin nimettömiin, luultavasti olisi sillä peittänyt ihan ilman Awakeniakin. Kynnen tyveen laittelin ihan vain hopeisia neliöniittejä.

Ja sitten ilmoitusluontoinen asia, paikan takia blogi saattaa hieman hiljentyä, sillä kynsi lohkesi reilusti kynsipedin puolelta ja olisi ihan verillä jos olisi lohjennut kokonaan. Siksi yritän rasittaa sitä mahdollisimman vähän, jotta saisin sen kasvamaan siihen mittaan, että ilman tuskaa saisi lyhennettyä kynnet.

Idean lisäksi yritin apinoida poseerausta

Kädet ja kynnet kuvauskuntoon: Dollie edition

Ystäväni J tuossa eräs päivä kysäisi, josko haluaisin tehdä postauksen hoitotuotteista mitä käytän kynsille. Päätin viedä sitten idean hieman pidemmälle ja näyttää pitkän kaavan hoitorutiinini, jonka toteutan n. kerran kahdessa viikossa, osaa tuotteista kyllä käytän useamminkin, mutta se on sitten tuotteen esittelyn yhteydessä mainittu.

Rutiini alkaa (yllättäen) lakkojen poistolla ja mahdollisesti viilauksella, tämän jälkeen siirryn kynsinauhojen kuorintaan, josta Papulla onkin oiva videotutoriaali.

Itse käytän tähän hommaan Mavalan Cutitle Removeria, joka ajaa asiansa. Joskin useammin kuin kerran kahdessa viikossa käytettynä huolellisesta pesusta ja jälkeenpäin öljyämisestä huolimatta kuivattaa kynsinauhoja ihan liikaa. En tiedä sitten, onko merkillä mitään väliä tähän ongelmaan, sillä tämä on ensimmäinen ja ainoa, mitä olen käyttänyt.

Kun kuorinta on jynssätty kynsiltä pois, öljyän kynsinauhat sekä kynnet, asia joista olen taas hieman luistanut ja sain tuntea seuraukset liuskottuvina kynsinä, huoh. Omassa käytössäni on Sally Hansenin Vitamin E Nail & Cutitle Oil, josta pidän hajuttomuutensa ja nopeahkon imeytymisensä ansiosta. Kallis tämä tosin on ja varmasti halvemalla saisi ihan yhtä hyvää, hinta pyörii n. 10e hujakoilla, mutta kun löydän itselleni mieluisen tuotteen, olen vähän huono vaihtamaan. Riittoisaa tämä kylläkin on, 13.3ml pullo on kestänyt lähes jokapäiväisessä yleensä useamman kerran päivässä käytössä jo useamman kuukauden. Tosiaan, yleisesti ottaen öljyän siis kynsinauhoja useamman kerran päivässä. Äskettäin otin myös käyttöön lukemani vinkin siitä, että laittaa öljyä vapaan kasvun alapuolelle silloin kun kynnet on lakattu. Lakkojen vaihdon yhteydessä siis öljyän myös koko kynnen.

Sitten vuorossa onkin käsienkuorinta, mihin minulla ei ole mitään omaa tököttiään, vaan käytän ihan vain tavallista juoksevaa hunajaa ja taloussokeria, määriäkään minulla ei valitettavasti ole antaa, sillä laittelen kumpaakin vähän fiiliksen mukaan. Vinkkinä sanoisin, että kannattaa kostuttaa toinen käsi, jossa ei ole hunajaa ja sokeria ennen levittelyn aloittamista, helpottaa kummasti operaatiota. Tämän jälkeen huuhdellaan kädet puhtaaksi lämpimällä vedellä.

Tämän jälkeen yleensä öljyän kynsinauhat ja kynnet vielä uudestaan, sekä rasvaan kädet.

Varoitus, todella ylitsepursuavaa kehumista.

Käsien rasvaaminen oli ennen omasta mielestäni ennen todella epämiellyttävää, kun tuntui, että kaikki rasvat tekivät käsiin ällöttävän klähmän, jonka poistumiseen meni ikuisuus eikä mihinkään voinut koskea. Sitten sain Savo-Karjala-kynsiharrastajien miitti  vol.1 näytekoot laveran parista käsirasvasta ja pam, se oli siinä, minulle täydellinen käsirasva. Ylivoimainen suosikkini on Laveran Orange feeling, ihanan tuoksunsa ansiosta, jota olen sittemmin omilla rahoillani ostanut ainakin 5 täysikokoista purkkia. Kun kuulin, että laveran tuotteet tulevat prismoihin aloin odottaa sitä hetkeä kuin hullu puuroa, sillä em. rasvaa saa lähimmillään n. 80km päästä tahi netistä tilaamalla. No ei tullut sitä ei, mutta hyvin samanlaisella koostumuksella oleva Basis Sensitiv-linjan käsirasva tuli, itseasiassa näissä ei ole muuta eroa kuin, että orange feeling tuoksuu paremmalle. Basis Sensitiv onkin tällä hetkellä helpomman saatavuutensa ansiosta käytössä.

Koostumus on molemmissa hieman paksuhkompi kuin emulsioissa, muttei kuitenkaan mitään jankkia.Mikä tekee rasvoista niin hyvin imeytyviä, kuin ainakin itselleni riittävän kosteuttavia ja mikä parasta kummatkaan ei klähmää käsiä. Silti kädet tuntuvat pehmeiltä ja kosteutuilta.

Tätäkin voidetta tulee käytettyä useamman kerran päivässä.

Sitten ihan puhtaasti kynsien hoitoon.

Minäkin käytän jo jonkinlaiseen kulttimaineeseen nousutta Mavalan Scientifiqueta, joka on kyllä ollut todella toimiva tuote, en edes halua kuvitella millaisessa kunnossa kynnet olisivat olleet töissä ollessa ilman tätä, sillä lähes päivittäin runsas vedellä läträäminen ja rahojen käsittely ja lakattomat kynnet ei ole mikään unelma yhdistelmä. Silloin kun liuskottumia on, käytän tätä 2 krt/vk, mutta nyt kun lyhensin liuskottumat pois, niin käyttö on harventunut "silloin kun muistan"-asteelle, eli suunnilleen kerran kahteen-kolmeen viikkoon.

Aluslakkana käytän Orlyn Nailtritionia, jota Surya suositteli omassa blogissaan. Rehellisesti sanottuna, en oikein osaa sanoa onko tällä vaikutusta omien kynsien kuntoon ja jos on niin minkä verran, sillä suurin vaikutus on varmasti ollut töiden lopettamisella. Pitänee testata tämän jälkeen jotain muuta ja katsoa näkyykö mitään eroa.

Eli tällä konstilla minä hoidan käsiäni, vinkkejä omista suosikeista otetaan vastaan.

Kun omat ideat loppuu

On hyvä, että maailmassa on itseäsi luovempia, joilta voit käydä lainaamassa ideaa itsellesikin.

Näin Chalkboard nailsissa nämä kynnet ja jo heti nähtyäni totesin, että tuollaiset ois kiva toteuttaa itsekkin.

Oma toteutukseni tosin ei ole yhtä taidokas, eikä ihan vastannut sitä mitä visioin, mutta varsin nätit kuitenkin.
Käytin liukuväriin jo aiemminkin nähtyjä China Glazen Romantique kokoelman lakkoja, Admirea sekä Passionia. Admiren lakkasin koko kynnelle ja töpöttelin Passionin kärkeen.

Sitten alkoikin mustan sutiminen, joka osottautui hankalammaksi kuin mitä kuvittelin, oikea määrä lakkaa oli hankala saada ja oikeaan käteen tulikin ehkä omasta mielestäni liikaa mustaa. Tällä kertaa poikkeuksellisesti löytyykin oikeastakin kädestä kuva, juurikin tästä syystä.

Hommahan toimi niin, että pyyhitään mustan lakan sivellin melko kuivaksi pullon kaulaan, tai ainakin chalkboard nailsissa näin ohjeistettiin, itse sudin ylimääräisyyksiä vielä paperillekin.

Sen jälkeen vain vetelin kuivahkoa sivellintä kynttä pitkin ensin pituussuunnassa ja sen jälkeen leveyssuunnassa ja vielä sen jälkeen jos joku kohta näytti liian tyhjältä ilman sen kummempaa suuntaa.

Mustana käytin Rimmelin Black Outia, joka on ihan kohtuullinen, mutta ostoslistalla olisi silti Essien Licorice.

Oikea

Vasen

Blogihistorian henkilökohtaisin postaus

Monessa blogissa on tänään nähtä Roosa nauha-päivän kunniaksi pinkkejä kynsiä ja itse päätin liittyä mukaan, ennen pidin päivää vähän, en tiedä, lähinnä kaupallisena hupatuksena mutta toissa keväänä todella läheiselle ihmiselle tuli rintasyöpä epäily. Se pysäytti, pisti asiat uuteen mittakaavaan.

Elämäni pisimmät kaksi viikkoa oli ne viikot, joita uuden koepalan tuloksia odotettiin. Ensimmäisessä näkyi syöpä, ajatukset pyöri hyvinkin pitkälti siinä ja menettämisen pelossa, sanomattomissa sanoissa ja tekemättömissä teoissa, väärissä sanoissa ja väärissä teoissa. Puheluita soiteltiin muidenkin läheisten kanssa, kun itse henkilölle ei tehnyt mieli pahaa mieltä purkaa. Se tuntui oudolta, sillä tämä henkilö on ollut oma kallioni aina. Ihminen, joka on aina ollut siinä.

Me onneksi selvittiin säikähdyksellä, sillä toisessa koepalassa syöpää ei enää näkynyt. Kaikki valitettavasti ei ole niin onnekkaita.

Pelko on silti aina jossain taustalla väijymässä ja nuo kaksi viikkoa ovat pyörineet tänäänkin aika paljon mielessä.

Sitten itse kynsiin, kokeilin puolikuu-manikyyriä, mutta valitettavasti valitsin liian lähellä toisiaan olevat sävyt, Essien Need a Vacationin (en suosittele, edes tämän mittaisille kynsille ei olisi kolmekaan kerrosta riittänyt ja raidottui todella paljon, eikä suomisutikaan helpottanut) sekä luottopinkin Lovie Dovien. Raha ei kuitenkaan ollut tarpeeksi selvä, joten lisäsin vielä Lovie Dovien päälle Confettista (joka on jankkiintunut lähes käyttökelvottomaksi kahden käyttökerran jälkeen ja sutikin oli alkanut harottaa).

Jotenkin kynsistä tuli omaan makuun vähän sekavat tuon Confettiksen myötä, mutta päätin tärkeän asian puolesta julkaista kynnet silti.

Puhdasta järjettömyyttäkö?

Noniin, uskoisin että hulluuden pohja on saavutettu. Kotiutin nimittäin OPIn Pure 18K White Gold & Silver Top Coatin.

Jahkailin (ainakin miehen mielestä) ostoa liiankin kanssa, mutta eräs sunnuntai-aamu vissiin ylitti molempien kynnyksen, kun olin useamman tunnin jahkaillut, että haluan sen, mutta liian kallis niin mies tokaisi, että jos noin kovasti haluttaa niin pitää tilata. Ja sitten tilasin. Ja eilen se tuli.

Ja koen ehkä pienoista ostokrapulaa, vaikka tää on kaunis ja upea lakka, todellinen himotuksen kohde, niin vähän kyllä kyseenalaistan moisen summan pistämistä yhteen kynsilakkaan. Tilailin tämän malttamattomana nimittäin Cesarsshopista eli suomihinnoilla. Joo-o.

Alle lakkailin toista tosin jo aiemmin kotiutunutta uutuutta, China Glazen Charmed I'm Surea, jonka ostin lievittämään syyslakkojen himoa.

Lakka yllätti tummuudellaan, sillä useimmissa valoissa se näyttää lähinnä violettiin vivahtavalta mustalta, helppo tapaus kaikin puolin, kaksi kerrosta ja näppärä levittyvyys. Vähän sain kynsinauhoja sotkettua, mutta yllättävän helposti sain lakat pois kynsinauhoilta.

Siihen päälle sitten helppo ja nätisti levittyvä kerros Purea ja homma oli siinä. Jotenkin tuntui, että tuo Pure toi CISin violettisuuden enemmän esiin ja kuvatkin sain ihme kyllä otettua luonnonvalossa, joten kuvissa se näyttäytyy kohtuullisen violettina. Uskaltauduin myöskin alkuhuumassa levittämään Puren kaikkiin kynsiin, sillä itseni tuntien tulen hilloamaan tätä todellisiin erityistapauksiin tämän jälkeen.

Onhan se nätti, ehkä ostokrapula tästä helpottaa.