Spesiaali päivä

Kun ostin OPIn Puren, holvasin sitä kaikille kynsille ja mainitsinkin, että aion hillota sitä erityistapauksiin sen jälkeen. Jo sitä kirjottaessani minulla oli kirkkaana mielessä mikä olisi seuraava päivä, jolloin sitä käyttäisin.

Se päivä koitti tuossa jokunen aika sitten, kun miehen kanssa vaihdettiin avohoito aviohoitoon.

Päätin tosiaan olla hurja ja tehdä kynnet päivää ennen vihkimistä ja sainkin huomata, että vaikka pinkkejä lakkoja on kertynyt melkoinen määrä, niin ainoatakaan juuri oikeansävyistä ei löytynyt. Ja eikun paniikkishoppaamaan lähimpään kauppaan, josta löytyikin sitten ihan kelpo yksilö. Rimmelin Don't be shy uudesta Rita Ora-kokoelmasta. Melko tumma pinkki, joka peitti kahdella kerroksella. Sitä laitoin nimettömiin ja sinne kaveriksi OPIn I Snow You Love Me'n glittereitä. Muihin kynsiin sitten ihan simppelisti vain Essien Licorice ja päälle OPIn Purea.

Kuvat on otettu potrettikuvauksen yhteydessä ja kiitos niistä kuuluukin Tuikulle. En nimittäin muistanut (jostain kumman syystä) kuvata. Kun sanoin, että kynnetkin pitää saada kuvattua niin mies mutisi vain, että "Blogiinko ne pitää kuvata". Tänne hyvinkin.

He Saw, She Saw

Niinhän siinä kävi, että kun antoi pikkurillinsä niin se vei koko käden. Mikä niin? Indielakat ja eritoten Cadillacquer on löytänyt paikan lakkalaatikostani. Tänään esittelyssä on jo otsikossakin mainittu He Saw, She Saw.

Vaikka en erityisemmin ole aiemmin perustanut tälläisistä crelly-glitter-härpättimistä, tämä lakka huuteli nimeäni ja päätin kotiuttaa sen. Sillä, että se on nude oli melko paljon tekemistä asian kanssa. Lakka pitää sisällään erikokoisia mattaharmaita glittereitä, sekä sinertäviä microglittereitä ja hienoista vihreää hohtoa, joka ei niinkään kynnellä enää erotu. Vaikka lakassa on vähän sitä ja tätä, niin se ei ole yhtään överi. Useassa blogissa mainittiin, että se peittäisi kahdella kerroksella, mutta itse suhtauduin siihen skeptisesti joten lakkasin alle kerroksen Opin Don't Prezel My Buttonsia. Päälle kaksi kerrosta He Saw, She Saw'ta. Lakka levittyi nätisti, eivätkä glitteritkään jääneet kovin pahasti törröttämään mistään, pienet muhkuraisuudet tasoittuivat päällyslakalla.

Tälläisten lakkojen kanssa ongelmana minulla on yleensä koristelu, sillä monesti lakassa itsessään on jo niin paljon kaikkea, että koristeiden kanssa menee överiksi. Yksinkertaisella linjalla mentiin tälläkin kertaa, sillä laitoin kynsiin vain mustat ruusudecalit, jotka taisin ekan kerran nähdä Emman blogissa ja olen himoinnut niitä siitä asti. Ruusut on kivoja. Ja lempikukkiani, vaikka se jokseenkin kliseistä onkin. Joskaan aitoja ruusuja meillä ei ole kuin juhlien jälkeen, sillä olen kieltänyt miestä tuomasta mitään rehuja tähän talouteen, koska ne kuolee kuitenkin alta aikayksikön. Minua ei ole siunattu vihreällä peukalolla ja saan nimittäin kaktuksetkin tapettua.