Turvalakka (Sekä pitkä sepostus)

Turvateemalla jatketaan.

Jo aeB. aloitin täydellisen nuden metsästyksen. Kriteereinä peittävyys, iholle sopiva sävy sekä tietysti hyvä levittyvyys.

Matka on ollut pitkä ja kivinen, olen kironnut lähen jokaisen ostamani nuden, sillä aina niissä on joku vika ollut, yleensä peittävyys. Olen kironnut miljoonia kertoja sitä, etteikö kukaan osaa tehdä peittävää nudea, joka ei raidoitu ja sopii ihon sävyyni.

Osaa kyllä, minä en vain ole halunnut kokeilla.

Tässä kuvaan astuu ehkei aivan täysin perusteltu inhoni OPIa kohtaan. Ostin joskus Number one nemesiksen, joka oli nimensä veroinen lakka, ei peittänyt eikä kuivunut ikinä. Olin suuresti pettynyt, olinhan useasta blogista lukenut hehkutusta siitä, miten mahtava merkki OPI on. Tunsin oloni suorastaan petetyksi ja tämän yhden (!) kokemuksen pohjalta tulin tulokseen, että OPI on ylihinnoiteltua (Suomessa) kuraa.

Miten nämä kaksi tarinaa liittyvät toisiinsa? Siitä seuraavaksi.

Mielipiteeni on pitänyt viime päiviin asti, kunnes kiertelin paikallisessa emotionissa, jossa silmilleni pompsahti kaksikin nudea, joista jompi kumpi saattaisi olla "Se Täydellinen Nude", matkaan tuli kuitenkin mutta. Ne olivat molemmat OPIn lakkoja ja minähän en sellaista ylihinnoiteltua kuraa osta. Suuntasin siis tyhjin käsin kotiin.

Facen Lakkarakkaus-ryhmässä oli samaan aikaan keskustelua OPIn tulevista uutuuksista, jossa sitten tulin kaapista ulos OPI-inhoni kanssa. Muille kanssaharrastajille tunnustettuani ehkä hieman liioitellun inhoni (ja erään sen hieman kyseenalaistettua) tulin tulokseen, että jokainen ansaitsee toisen mahdollisuuden. Varsinkin kun se on ale-korissa ja niin marssin takaisin ja kotiutin Don't prezel my buttonsin.

Ja jouduin muuttamaan mielipidettäni OPIn suhteen, siinä se on. Täydellinen nude. Ainakin tähän mennessä täydellisin. Kaksi huolellisemmin levitettyä kerrosta olisi riittänyt, mutta omasta sohlaamisestani johtuen jouduin laittamaan kolme.